Teos kuvaa Suomessa viime vuosikymmeninä tapahtunutta suurta yhteiskunnallista muutosta. Aiemmin kansallisesti suuntautunut pääoma menetti globalisoitumisen myötä syyn isänmaallisuuteen. Julkisia aloja tehostettiin ja niitä alettiin johtaa kuin liikelaitosta. Työttömyys tuli jäädäkseen, ja työelämän lisääntyneet paineet jännittivät perheiden kestokyvyn äärimmilleen. Kulttuurisesti luovuttiin sääntelyn ja suunnitteluun perustuneesta ja holhousta suosineesta ajattelusta alettiin korostaa kilpailukykyä kaikilla elämänalueilla: meistä kaikista tuli yrittäjiä. Tämä tuotti taloudellista menestystä, kun asukasta kohden laskettu bruttokansantuote kasvoi reippaasti. Samalla kuitenkin kasvoi niin yhteiskunnallisten ryhmien ja alueidenkin eriarvoisuus. Vapaus lisääntyi, mutta paraniko elämän laatu? Oliko muutos sosiaalinen innovaatio, merkki yhteiskunnallisen valtakamppailun asetelman muuttumisesta vai molempia? Tehtiinkö suomalaisessa yhteiskunnassa tietoinen taloudellinen ja kulttuurinen uusjako?
Teoksessa eri alojen tutkijat etsivät vastausta näihin kysymyksiin kuvaamalla suurta muutosta. Teos on Sitran tutkimusprojektin yhteydessä syntynyt yhteiskunnallinen puheenvuoro, joka soveltuu myös yliopistolliseksi oppikirjaksi. Kirjoittajat ovat Pertti Alasuutari, Risto Heiskala, Klaus Helkama, Timo Hämäläinen, Kaj Ilmonen, Anu Kantola, Heikki Luostarinen, Tuija Seppälä, Risto Tainio, Seppo Tiihonen ja Turo Uskali.