Tutkimusretkellä selkokieleen
Lindholm, Camilla; Leskelä, LeealauraTuotetiedot
Nimeke: | Tutkimusretkellä selkokieleen |
Tekijät: | Lindholm, Camilla (Toimittaja) Leskelä, Leealaura (Toimittaja) |
Tuotetunnus: | 9789523453067 |
Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja |
Saatavuus: | Tulossa 15.3.2025. Tilattavissa 90 vuorokautta ennen ilmestymispäivää. |
Ilmestymispäivä: | 15.3.2025 |
Hinta: | 36,00 € 28,80 € (26,18 € alv 0 %) Alin hinta 30 pv aikana 28,80 € |
Lisätiedot
Kustantaja: | Gaudeamus |
Painos: | 2025 |
Julkaisuvuosi: | 2025 |
Kieli: | suomi |
Sivumäärä: | 340 |
Tuoteryhmät: | Kevät 2025 |
Kirjastoluokka: | 88.2 Suomen kieli |
Esittelyteksti
Liian vaikea kieli voi hankaloittaa tiedon saamista ja käsittelyä, itseilmaisua ja omien asioiden hoitamista. Selkokieli on yleiskieltä yksinkertaisempi kielimuoto, jota tarvitsevat monenlaiset ihmiset erilaisissa elämäntilanteissa. Sen tavoitteena on vähentää kieleen kytkeytyvää syrjäytymistä.
Osa selkokielen kohderyhmistä on erityisen haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa ja tarvitsee kielellistä tukea läpi elämänsä. Vaikka selkokielen tarve tunnistetaan, sen tutkimus on käynnistynyt toden teolla vasta viime vuosina.
Tutkimusretkellä selkokieleen kartoittaa tuoreen tutkimuksen tilaa ja aukkopaikkoja. Teos kuvaa selkokieltä monialaisena ja monitieteisenä ilmiönä: selkoviestinnän kielellisten piirteiden ohella selkokieltä voidaan tarkastella niin terveystaloustieteen, kielitieteen kuin vammaistutkimuksenkin lähtökohdista. Voisiko saavutettava viestintä esimerkiksi auttaa säästämään terveydenhoitokuluissa?
Osa selkokielen kohderyhmistä on erityisen haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa ja tarvitsee kielellistä tukea läpi elämänsä. Vaikka selkokielen tarve tunnistetaan, sen tutkimus on käynnistynyt toden teolla vasta viime vuosina.
Tutkimusretkellä selkokieleen kartoittaa tuoreen tutkimuksen tilaa ja aukkopaikkoja. Teos kuvaa selkokieltä monialaisena ja monitieteisenä ilmiönä: selkoviestinnän kielellisten piirteiden ohella selkokieltä voidaan tarkastella niin terveystaloustieteen, kielitieteen kuin vammaistutkimuksenkin lähtökohdista. Voisiko saavutettava viestintä esimerkiksi auttaa säästämään terveydenhoitokuluissa?