Miksi lakkasimme lukemasta? — Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta
Heikkilä, RiieTuotetiedot
Nimeke: | Miksi lakkasimme lukemasta? — Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta | ||
Tekijät: | Heikkilä, Riie (Kirjoittaja) | ||
Tuotetunnus: | 9789523452732 | ||
Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja | ||
Saatavuus: | Toimitusaika 1-3 arkipäivää | ||
Ilmestymispäivä: | 17.10.2024 | ||
Hinta: | 32,00 € (29,09 € alv 0 %) | ||
|
|||
Lisätiedot
Kustantaja: | Gaudeamus |
Painos: | 2024 |
Julkaisuvuosi: | 2024 |
Kieli: | suomi |
Sivumäärä: | 236 |
Tuoteryhmät: | Syksy 2024 Suomen suuret kysymykset Yhteiskunta Kielet ja kirjallisuus |
Kirjastoluokka: | 30.1 Sosiologia |
Muut formaatit tai variantit
E-kirja, 2024 EPUB |
19,00 €
|
Esittelyteksti
Lukutaito rapistuu. Pojat eivät lue. Älypuhelimet uhkaavat lukuharrastusta.
Julkista keskustelua lukemisesta läpäisee huolipuhe. Se suuntautuu vahvasti ylhäältä alaspäin ja sivuuttaa vähän lukevien omat kokemukset. Osa heistä suhtautuu lukemiseen hyvinkin myönteisesti, mutta osassa kirjat herättävät voimakkaan negatiivisia tunteita.
Miksi lakkasimme lukemasta? tarkastelee yhteiskunnallisia ja rakenteellisia syitä lukemisen muutosten taustalla Suomessa. Teos osoittaa, että lukeminen on osa hierarkkisesti järjestyviä kulttuurisia elämäntyylejä ja siksi statuslaji: jos yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa, myös lukeminen eriytyy. Lukemisen digitalisoituminen ei ole pysäyttänyt lukuharrastuksen polarisoitumista ja keskittymistä koulutuksen ja sukupuolen perusteella.
Laajan haastatteluaineiston lisäksi teoksessa hyödynnetään suomalaisia pitkittäisaineistoja lukemisen trendeistä 1980-luvulta nykypäivään.
Julkista keskustelua lukemisesta läpäisee huolipuhe. Se suuntautuu vahvasti ylhäältä alaspäin ja sivuuttaa vähän lukevien omat kokemukset. Osa heistä suhtautuu lukemiseen hyvinkin myönteisesti, mutta osassa kirjat herättävät voimakkaan negatiivisia tunteita.
Miksi lakkasimme lukemasta? tarkastelee yhteiskunnallisia ja rakenteellisia syitä lukemisen muutosten taustalla Suomessa. Teos osoittaa, että lukeminen on osa hierarkkisesti järjestyviä kulttuurisia elämäntyylejä ja siksi statuslaji: jos yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa, myös lukeminen eriytyy. Lukemisen digitalisoituminen ei ole pysäyttänyt lukuharrastuksen polarisoitumista ja keskittymistä koulutuksen ja sukupuolen perusteella.
Laajan haastatteluaineiston lisäksi teoksessa hyödynnetään suomalaisia pitkittäisaineistoja lukemisen trendeistä 1980-luvulta nykypäivään.