Matkustaminen oli antiikin Rooman valtakunnalle ja sen yhtenäisyydelle elinehto. Eliitti oli jatkuvasti liikkeellä, mutta myös tavallinen kansa kulutti sorateillä sandaaleitaan. Hallinnolliset matkat, sotaretket ja pyhiinvaellukset olivat usein pitkiä ja johtivat kaukaisille seuduille.
Matkanteko oli työlästä, koska kulkuvälineet, merikortit ja maantiekartat olivat alkeellisia eikä kompassiakaan ollut käytössä. Vaunujen kehittämisen sijaan roomalaiset säätivät lakeja muun muassa ylinopeuden hillitsemiseksi.
Tuhat tietä Roomaan matkustaa antiikin maailmaan aikalaistekstien, kirjeiden, seinäkaiverrusten ja runoelmien siivin. Monipuoliset lähteet tarjoavat aidontuntuisen kuvan matkanteon huveista ja hankaluuksista. Kertomukset rantalomista, löytöretkistä ja jopa kuumatkasta osoittavat, että kaipuu kauas yhdistää ihmisiä vuosituhannesta toiseen.