Millaista on arki, jos koti ei enää ole turvallinen ja mielekäs paikka elää? Ikääntyvien asumista kotona pidetään ihanteena, mutta monelle se tarkoittaa yksinäisyyttä ja selviytymistä niukoilla resursseilla.
Koteihinsa unohdetut tuo esiin kotihoitoa saavien iäkkäiden kokemuksia riittämättömästä avusta, sosiaalisesta eristyneisyydestä ja rajallisista osallistumismahdollisuuksista. Haastatteluissa nousevat esiin arkiset huolet suurista lääkekuluista, pukeutumisvaikeuksista, nurkkiin kertyvistä villakoirista ja vain kerran viikossa liikenevästä avusta suihkussa käymiseen. Samalla korostuu nykyisen hoivapolitiikan suuri ristiriita: kotona asumista painotetaan, mutta sen tukemiseen ei olla valmiita panostamaan riittävästi tai pohtimaan, sopiiko ratkaisu kaikille.
Kirja tarjoaa tärkeää tietoa kotona asumisen kokemuksista ikääntymistutkimuksesta ja -politiikasta kiinnostuneelle tiedeyhteisölle, ikääntyvien parissa työskenteleville ammattilaisille sekä gerontologian alan opiskelijoille.