Kirja-alalla tapahtuu. Kustantamot tehostavat ja karsivat toimintaansa ja kirjapainot kaatuvat, mutta silti syntyy uusia yrittäjiä. Verkon ilmaispalvelut ovat haaste kirja-alalle, ja nuoret sukupolvet luovat omat lukutapansa.
Perinteisen kirjan varmana tappajana on pidetty sähköistä kirjaa, mutta lukulaitteet ja e-kirjat yleistyvät odotettua hitaammin. Kirjat luetaan edelleen mieluiten painettuina. Silti monen mielessä on kysymys: missä muodossa luemme kirjoja tulevaisuudessa?
Kirja tienhaarassa on avoin ja suorapuheinen ajankuva, joka taustoittaa laajasti kirjan ja kustantamisen nykytilaa sekä puhuu estottomasti kirjallisuuden ja lukemisen tulevaisuudesta. Siitä jokaisen on helppo tunnistaa oma roolinsa - olipa hän kirjan kirjoittaja, kustantaja, kauppias tai lukija.
”Kirjan historiaan on aina liittynyt kriisejä. Vuonna 1455 kultaseppä Gutenbergin painovälineet ja kirjat takavarikoitiin, kun hän ei kyennyt maksamaan laskujaan. Tiedämme median historiasta, että profetiat eivät toteudu täydellisesti. Gutenbergin valtakunta ja sen kansalaiset ovat yhä voimissaan. Marshall McLuhanin 1960-luvulla ennustama maailmankylä ei ole toteutunut eikä kirja ole hävinnyt televisiolle. Käsikirjoitukset kukoistivat Gutenbergin keksinnön jälkeenkin, sanomalehdet eivät tuhonneet kirjaa, radio ei syrjäyttänyt sanomalehteä eikä televisio edeltäjiään.”
”Vuonna 1995 kotikirjastoissa oli keskimäärin yli 300 teosta eli yli 10 hyllymetriä. Kun tietokoneet, videot ja kodin elektroniikka valtasivat olohuoneet ja lastenkamarit, määrä väheni kahdeksassa vuodessa 260 teokseen. Tarkistimme asian huonekaluliikkeistä: kirjahyllyjä ei enää ostettu entiseen tapaan. Kotona ei jatkettu kirjahyllyä, ja uusissa kodeissa se ei enää ollut itsestään selvä hankinta.”
Professori Kai Ekholm on Kansalliskirjaston johtaja ja monen tietokirjan tekijä. Yrjö Repo on kirja-alan tunnettu tilastoija ja asiantuntija.