Tieteessä piirretään rajoja usein humanististen ja luonnontieteiden välille, mutta niiden tutkimusmenetelmistä löytyy myös yhtäläisyyksiä. Tieteen luonteen arviointiin kuuluu tutkimusmetodien lisäksi esimerkiksi tiedon ja loogisen ajattelun tarkastelu. Myös nykyinen tiedepoliittinen keskustelu kaipaa käsitteiden selkeyttämistä sekä enemmän pohdintaa tieteen tavoitteista, tehtävistä ja päämääristä. Mitä tieteellinen maailmankuva ja maailmankatsomus sisältävät? Entä millainen on tieteen ja etiikan suhde?

Johdatus tieteelliseen ajatteluun pohtii tieteellisen ajattelun luonnetta ja esittelee humanististen sekä yhteiskunta- ja luonnontieteiden metodologisia kysymyksiä ja peruskäsitteitä. Tieteenfilosofian lisäksi teos sukeltaa esimerkiksi argumentaatioanalyysiin, tieteen etiikkaan sekä logiikan alkeisiin.

Teos tukee niin yliopisto-opintojaan aloittavia, väitöskirjaa tekeviä kuin kaikkia muitakin tieteellisestä ajattelusta kiinnostuneita.