Euroopan integraatio on aiheuttanut suuria haasteita yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle. Integraation tuloksena syntynyt Euroopan unioni ei ole valtio, mutta se poikkeaa selvästi myös perinteisistä kansainvälisistä järjestöistä. Valtioiden tutkimiseen kehitetyt yhteiskuntatieteelliset välineet eivät kaikilta osin sovellu integraation tutkimiseen. Tutkijoiden on täytynyt pohtia, millaisia teorioita, käsitteitä ja metodeja tähän tarpeeseen on kehitettävä. Tässä teoksessa esitellään integraatiotutkimuksen pääasiallisia muotoja politiikan tutkimuksessa. Vallitsevien tutkimussuuntausten ohella käydään läpi integraatiotutkimuksen historiaa. Politiikan tutkimuksen painopistealueiden ja keskeisten teoreettisten lähestymistapojen lisäksi selvitetään sitä, miten kansainvälisten suhteiden tutkimus on tarkastellut integraatiota ja Euroopan unionia. Teoksessa hahmotellaan lisäksi integraatiotutkimuksen päälinjoja politiikan ja kansainvälisten suhteiden tutkimuksen lähimaastossa: sosiologiassa, taloustieteessä ja oikeustieteessä. Teos sopii oppikirjaksi Eurooppa-opintoihin ja muihin yhteiskuntatieteisiin. Se on myös oivallinen käsikirja alan tutkijoille.