"Fysiikka" on johdanto luontoa koskevien tieteiden perusteisiin. Aristoteleen esitykset luonnosta, sattumasta ja välttämättömyydestä sekä liikkeestä, ajasta, paikasta ja äärettömyydestä haastavat lukijan filosofiseen pohdintaan alkuperäisellä tuoreudellaan. Teoksen yleinen näkökulma poikkeaa kiinnostavalla tavalla monista tieteellis-teknisen perinteen ajattelutottumuksista. 1200-luvulta lähtien "Fysiikka" oli satoja vuosia eurooppalaisen tieteen perusteos. Se vaikutti monin tavoin myös antiikin perinteestä irtautuvan modernin tieteen muotoutumiseen. Keskeisten käsitteiden määritelmät ovat edelleen ajankohtaisia tieteenfilosofisessa keskustelussa. "Fysiikka" ilmestyy ensimmäisen kerran suomeksi.